Erot esim. sukupuolten välillä huomioidaan, jos niitä näyttää tilastollisesti olevan. Etukäteen ei tiedetä, miten sukupuoli- tai muut korjaukset menevät, se riippuu siitä, millaista infoa regressioanalyysissä näiden tekijöiden vaikutuksesta saadaan. Jokaisessa bluplaskennassa tehdään siis uusi regressioanalyysi, josta korjaustekijät tulevat. Koiran blup on yksi tällainen korjaustekijä, se siis määrittää koirien väliset geneettiset erot niin, että indeksien keskiarvoksi tulee 100. Tähän asti esim. iän vaikutus on ollut sellainen, että vanhemmat koirat ovat saaneet keskimäärin hieman huonompia kuvaustuloksia kuin nuoremmat, johtuen iän tuomasta nivelen kulumisesta yms. Eli kun tehdään kuvio, jossa vaaka-akselilla on ikä ja pystyakselilla kuvaustulos (niin että hyvät ovat alussa, alhaalla, ja huonot lopussa, ylhäällä), nousee kuvaaja sitä ylemmäs mitä pidemmäs vaaka-akselia mennään. Tällöin ikäkorjaus vaikuttaa siten, että mitä vanhempana koira on kuvattu, sitä enemmän se saa "anteeksi" niveliensä tasoa.

Kasvattaja mitä luultavimmin poistuu mallista kokonaan, koska pentuevaikutus (kuvaa pentueiden välisiä eroja) sisältää osittain myös kasvattajan vaikutuksen. Kasvattajavaikutus ei ole ollut mallissa kovin informatiivinen.

3. Miten blup lasketaan ulkomaisille koirille, joilla ei ole kuin oma tulos? Entä jos niiltä puuttuu jompi kumpi oma tulos?
Ulkomaisilla koirilla on Kennelliiton tiedostoissa sukulaisia kolme sukupolvea taaksepäin. Jos ulkomainen koira pystytään näiden koirien avulla linkittämään suomalaiseen populaatioon, saadaan sille ehkä sukulaistuloksia. Jos ei, niin indeksi lasketaan vain oman tuloksen perusteella.

Jos lonkka- tai kyynärtulos puuttuu niin kumpikin indeksi lasketaan vain toisen perusteella. Kaikille eläimille tulee indeksi kaikille ominaisuuksille käyttäen sitä informaatiota, joka on itseltä, sukulaisilta ja korrelaatioiden kautta. Pelkän korrelaationkin kautta laskettava indeksi on oleellinen, koska valittaessa yhden ominaisuuden mukaan tapahtuu toisessakin muutos korrelaatiosta johtuen. Mikäli korrelaatio on hyvin alhainen, ei sen kautta kyllä paljoa lisäinfoa tule (eikä myöskään pelkkään korrelaatioon perustuva indeksi paljoa poikkea sadasta ellei mitatun ominaisuuden indeksi ole aivan tolkuton suuntaan tai toiseen).

4. Onko mahdollista "oikaista" ulkomaisten koirien tuloksia, jos on tiedossa ulkomaisia jälkeläisten, vanhempien jne. tuloksia? Menettelytapa?
Periaatteessa olisi, järjestämällä nämä koirat ja niiden tulokset Kennelliiton tiedostoihin sellaisella sukulaisinfolla, että ne linkkiytyisivät kyseisen ulkomaisen koiran sukulaisiksi. Käytännössä tämä on vaikeaa, jos ulkomaisia tuloksia ei pystytä skaalaamaan kotimaista asteikkoa vastaaviksi. Tähän täytyisi kuitenkin pyrkiä, olisi hyvä jos jossain vaiheessa saisi otettua mukaan kaiken mahdollisen tiedon maailmalta. Käytännössä ulkolaisten indeksit kannattaa katsoa niiden kotimaan laskennasta, jos sellainen on olemassa. Ulkomaisia indeksejä ei saa siirrettyä Suomen laskentaohjelmaan, koska lähtötietoina ohjelmissa, myös ulkomaisissa, käytetään aina fenotyyppituloksia, ei indeksejä.

5. Miten on mahdollista, että samaa sukupuolta oleville pentuesisaruksille, joilla ei ole jälkeläisiä ja jotka on kuvattu samassa paikassa, samaan aikaan ja samoilla tuloksilla voi tulla eri indeksit?
Jokaiselle koiralle lasketaan erikseen jalostusarvon ennuste eli indeksi, joka siis on arvio. Jos se pentuesisaruksilla pysyy muutaman pisteen vaihtelun sisällä niin indeksit ovat hyvin yhdenmukaisia. Kahden pisteen muutos esimerkiksi saksanpaimenkoiran, rottweilerin, kultaisen- ja labradorinnoutajan indekseissä tarkoittaa nykyisen aineiston lukujen mukaan lonkkien kohdalla sellaista noin viidesosapisteen eroa ja kyynärpäiden kohdalla vielä pienempää, 0.1 pisteen eroa. Eli käytännössä eroa ei tuolloin juuri ole. Lonkkakirjaimet on numeroitu laskentaa varten siten, että A on 1, B on 2, C on 3 jne. Kokonaisen pisteen ero tarkoittaa siis yhden kirjaimen suuruista eroa. Kyynärnumerot menevät nollasta kolmeen.

Teknisesti erot johtuvat laskennassa muodostettavien yhtälöryhmien suuresta koosta ja nykytietokoneiden rajallisesta kapasiteetista, joiden takia laskennassa joudutaan käyttämään jossain määrin likiarvoisia menetelmiä. Kyseisellä eläinmalli-BLUP -menetelmällä saadaan joka tapauksessa tämän hetken paras arvio yksilön jalostusarvosta, parempaa menetelmää ei toistaiseksi ole kukaan keksinyt. Menetelmä on kehitetty ja hyväksi todettu tuotantoeläinjalostuksessa, jossa jalostusarvojen mahdollisimman tarkka arviointi on taloudellisesti hyvin tärkeää.
27.11.2003

6. Voidaanko indeksiin ottaa sellaisen koiran epävirallista tulosta, joka joudutaan lopettamaan ennen virallista kuvausta? Niitä voi olla useampia samassa pentueessa, ja jos ne jäävät huomiotta indeksiä lakettaessa se vääristää tilannetta paljon.
Voidaan ottaa, ja tietoa tällaisista koirista tarvitaan kipeästi. Koiran kuvat voidaan lähettää eläinlääkärin lausunnon kera Kennelliittoon, jolloin koira saa kuvaustuloksekseen huonoimman mahdollisen.

7. Miten sukusiitosaste vaikuttaa indeksiin? Tiputtavatko riskipentueet vanhempiensa indeksin siinä missä tavallisenkin pentueen huono tulos?
Sukusiitetyn pennun vanhempien taso vaikuttaa pennun indeksiin enemmän kuin sukusiittämättömän. Riippuu vanhempien geneettisestä tasosta, mihin suuntaan sukusiitetyn pennun indeksi painottuu. Vaikutus menee tietysti myös toisin päin, eli sukusiitettyjen pentueiden taso vaikuttaa vanhempien indekseihin enemmän kuin sukusiittämättömien.

8. Pentueessani on kolmella nartulla ollut keväällä 2003 sama lonkkaindeksi (107). Syksyyn mennessä yhden nartun indeksi on laskenut huomattavasti enemmän kuin toisten (sillä 100, muilla 105). Oletan, että joku kaukainen sukulainen on kuvattu tässä välillä, koska kaikkien indeksit ovat laskeneet, mutta miten se voi vaikuttaa niin paljon enemmän yhden sisaruksen indeksiin??
Näiden kolmen nartun omat kuvaustulokset eivät luultavasti ole ehtineet keväällä julkistettuun indeksiaineistoon. Siten kaikilla on ollut sama, sukulaisinformaatioon perustuva indeksi. Kuvaustulos on tullut mukaan seuraaviin indekseihin, joissa narttu on saanut mm. omasta B/C-tuloksestaan johtuen alhaisemman indeksin kuin B/B-tuloksella kuvatut sisarensa. Näiden kolmen koiran välillä on eroja myös indeksin korjaustekijöissä: B/C-tuloksella kuvattu narttu on kuvattu eri aikaan kuin kaksi muuta (tosin vain muutaman kuukauden erolla), ja kuvien arvostelunkin on suorittanut eri instanssi.
1.12.2003

9. Nyt laskennassa on suurin vähennys E- lonkista. Olisiko mahdollista, että tuo suurempi ero tehtäisiin jo C:n ja D:n välissä? Jospa erottuisi ne suvut selvemmin, jotka tuo näitä, selvästi sairaita lonkkia muita runsaammin. Tunnetusti D on koiralle kivulias, C taasen ei yleensä oireile, eikä aiheuta siten haittaa koiralle.
Lonkkakirjaimet on numeroitu Kaj Skutnabbin vanhan ehdotuksen mukaan, samalla otettiin myös kaikki vanhat kirjaimet (H:t ja A1:t, A2:t jne) mukaan yhteisnumerointiin. Silloin katsottiin, että nykyinen E sijoittuisi vanhojen E1:n ja E2:n väliin, ja tämä numerointi on edelleen käytössä. Tästä johtuu D:n ja E:n 1.5 pisteen välimatka, kun muiden kirjainten väli on 1 pisteen verran. Tietysti numerointia voi tarkistaa, jos asiantuntijat antavat siihen aihetta.

10. Pitääkö paikkansa, että jos yhdistelmässä on esim. huonoindeksinen narttu ja hyväindeksinen uros, tai päinvastoin, niin huonot jälkeläiset menevät sen huonon "piikkiin"? Eli jälkeläiset eivät silloin laske sen hyvän koiran indeksiä? Entä onko tässä huono sitten se alle 100? Entä sitten, jos seuraavaksi tällä "hyvällä" käytetäänkin nyt hyvää partneria ja taas tulee huonoa, huomioidaanko se heti sitten luvuissa, nyt jo se eka pentue mukaan lukien?
Indeksilaskennassa otetaan huomioon parituskumppanin taso. Geneettisesti huono emä ei huononna isän indeksiä, jos tieto isän ja emän geneettisestä tasosta on aineistosta saatavissa (sisarusten, vanhempien, tätien, setien, isovanhempien, serkkujen yms. tulokset, omat tulokset). Alle 100 indeksi on keskitasoa huonompi. Kaikki pentueet ja niiden vanhemmat huomioidaan jokaisessa laskennassa. Jos "hyvä" saa "hyvän" kanssa "huonoa" aikaiseksi, voidaan epäillä onko "hyvä" sittenkään geneettisesti "hyvä".

9.1.2004
MMM Katariina Mäki
Kiitokset avusta ATK-erikoistutkija Veijo Vilvalle!

11. Miksi samalla koiralla voi olla monta eri rekisterinumeroa ja kaikilla erikseen indeksi? Nämä indeksit ovat vielä usein erilaiset, vaikka kyseessä on siis sama koira.
Lähtöaineistoissa sama koira voi esiintyä usealla eri rekisterinumerolla. Usein kyseessä on tuontikoira, jolle Kennelliitto antaa oman rekisterinumeronsa. Tämä on aineiston suuri puute - ilman muuta kaikkien koirien tulisi esiintyä aineistossa vain kerran ja yksiselitteisellä rekkarilla! Laskentaohjelma ei tietenkään tunnista että kyseessä on sama koira, vaan koira saa monta eri indeksiä. Toivottavasti tämä korjaantuu Kennelliiton KoiraNetin myötä.

12. Mitkä kaikki koirat saavat indeksin?
Kaikki koirat, joilla on tulos Kennelliiton tietokannoissa, saavat indeksin. Lisäksi näiden koirien sukulaisille tulee indeksi. Siten kaikki esihistoriallisetkin :) koirat saavat indeksin. Rotuyhdistys voi päättää minkä koirien indeksi julkaistaan, ihan kaikkia ei varmastikaan kannata ottaa mukaan listauksiin.

13. Miksi Suomessa sataa suurempi indeksi tarkoittaa hyvää ja sataa pienempi huonoa indeksiä? Saksassa indeksit menevät toisin päin.
Indeksit on kautta kotieläinjalostuksen historian aina ilmoitettu niin, että mitä suurempi luku, sen parempi jalostusarvo. Ainoastaan Saksan laskenta tapahtuu toisin päin. En tiedä miksi saksalaiset haluavat olla "nurinkurisia". Ruotsiin tulossa olevat indeksit ovat näillä näkymin samansuuntaiset kuin meillä Suomessa. Jos rotujärjestö haluaa voidaan indeksit kuitenkin kääntää toisin päin.

14. Miksi ikä vaikuttaa indekseihin vasta 6-vuotiaasta eteenpäin?
Tämä ei pidä paikkaansa. Ikä vaikuttaa suoraviivaisesti: mitä vanhempi koira on kuvattaessa, sitä enemmän sille annetaan indeksissä "anteeksi".

15. Miksi ulkolaisten koirien indeksit muutetaan sadaksi, vaikka niillä olisi kotimaassaan kuinka hyvä indeksi tahansa?
Minkään koiran indeksiä ei "muuteta sadaksi". Kaikki koirat lähtevät laskennassa liikkeelle keskiarvosta, ja mitä enemmän keskiarvosta poikkeavaa tietoa aineistosta niille löytyy, sitä kauemmas niiden indeksi voi sadasta liikkua. Ulkolaisilla on usein niin vähän sukulaistietoa aineistossa, että niiden indeksi voi jäädä satasen kieppeille. Ulkolaisten koirien indeksit kannattaakin katsoa mieluummin niiden kotimaan laskennasta.

20.12.2004
MMT Katariina Mäki

              © 2004 Kokonaisvaltaisen Koiranjalostuksen Tuki ry