Lonkka- ja kyynärindekseihin arvosteluvarmuudet

 

 

Katariina Mäki 24.7.2007

 

 

Kauan kaivatut varmuusluvut eli arvosteluvarmuudet on lisätty lonkka- ja kyynärindeksilaskentaan tänä kesänä. Luvut näkyvät Koiranetissä syksyllä.

 

Mitä enemmän sukulaistietoa sitä varmempi indeksi

Arvosteluvarmuus voidaan laskea mille vain koiran tulokselle tai indeksille silloin kun näiden avulla ennustetaan koiran jalostusarvoa kyseisessä ominaisuudessa. Arvosteluvarmuus vaihtelee välillä 0-100 %, ja siihen vaikuttavat koirasta ja sen lähisukulaisista saatujen tulosten lukumäärä sekä ominaisuuden periytymisaste (Taulukko 1). Mitä suurempi ominaisuuden periytymisaste rodussa on, sitä suuremmat ovat myös koirien arvosteluvarmuudet. Koiran arvosteluvarmuus myös paranee joka laskentakerralla, jos sukulaisista saadaan lisää tuloksia.

 

Yhden oman tuloksen perusteella koiran jalostusarvostelun varmuus on periytymisasteen neliöjuuri. Kun koiralla on oman tuloksen lisäksi myös sukulaistuloksia, on indeksin varmuus tätä suurempi. Sadan prosentin varmuuteen on käytännössä hyvin vaikea päästä: niilläkin koirilla, joilla on eniten lonkkakuvattuja jälkeläisiä ja muita lähisukulaisia, arvosteluvarmuus on vain 96 prosentin luokkaa. Pienimmät arvosteluvarmuudet ovat koirilla, joilla ei ole omaa tulosta ollenkaan, ja jotka ovat saaneet indeksinsä vain kaukaisten sukulaistensa perusteella.

 

 

Taulukko 1. Esimerkkejä arvosteluvarmuuksista (%) eri periytymisasteilla, kun käytettävissä on erilaisia tulosyhdistelmiä

 

Käytetyt tulokset

Periytymisaste

 

0,10

0,25

0,50

oma + 1 vanhempi

35

53

73

oma + isä + emä

38

57

76

oma + 1 isovanhempi

32

51

71

oma + 4 isovanhempaa

35

53

73

isä tai emä

16

25

35

isä + emä

23

35

50

1 isovanhempi

08

12

18

4 isovanhempaa

16

25

35

oma + 1 jälkeläinen

35

53

73

oma + 5 jälkeläistä

44

63

79

oma + 10 jälkeläistä

52

71

84

oma + 20 jälkeläistä

62

79

89

oma + 40 jälkeläistä

73

87

93

1 jälkeläinen

16

25

35

5 jälkeläistä

34

50

65

10 jälkeläistä

45

63

77

20 jälkeläistä

58

76

86

40 jälkeläistä

71

85

92

Lähde: Van Vleck, Pollak & Oltenacu: Genetics for the Animal Sciences

 

 

Indeksirotuja jo 25

Suomen Kennelliiton lonkkaindeksilaskennassa on tällä hetkellä mukana jo 25 rotua. Uusia rotuja lisätään indeksilaskentaan sitä mukaa kun niille kertyy tarpeeksi kuvaustuloksia. Tuloksia tarvitaan reippaasti yli tuhat, ennen kuin aineisto sisältää tarpeeksi tietoa periytymisasteiden ja indeksien laskentaan. Myös rotujärjestön aktiivisuus auttaa asiassa. Viimeksi mukaan lisättiin vuodenvaihteessa yksitoista rotua (Taulukko 2). Kyynärindeksejä lasketaan edelleen vain viidelle rodulle, koska muille ei ole kertynyt tarpeeksi kuvaustuloksia.

 

Uusien indeksilaskentarotujen joukossa ovat myös lyhyt- ja pitkäkarvainen bernhardinkoira. Näitä rotumuunnoksia saa risteyttää keskenään, joten niiden indeksit lasketaan yhdistetystä aineistosta. Aineiston yhdistämisestä on suuri hyöty: sen avulla saadaan laskentaan paljon enemmän kuvaustuloksia sekä koirille sukulaistuloksia.

 

 

Suuria periytymisasteita

Indeksejä ja niiden arvosteluvarmuuksia varten selvitettiin myös uusien rotujen lonkkadysplasian periytymisasteet. Samojedinkoiralla, suomenlapinkoiralla ja newfoundlandinkoiralla periytymisasteet olivat yli 0,40 (Taulukko 2). Vain harvoin nähdään yli 0,50 periytymisasteita, joten näitä lukuja voidaan pitää korkeina. Muillakin roduilla periytymisasteet olivat melko suuria. Rotujen sisällä on siis lonkkatason suhteen paljon perinnöllisiä eroja, ja perinnöllinen edistyminen ominaisuudessa on hyvinkin mahdollista. Aikaisempien indeksirotujen periytymisasteet on julkaistu Koiramme-lehdessä 1-2/2006, ja niitä voi tarkastella myös internetissä osoitteessa www.koiranjalostus.fi/Indeksit.htm.

 

 

Erirotuisten koirien indeksin muodostumista ei voi vertailla

Eri rotujen indeksejä ei voi suoraan verrata. Indeksit jakautuvat kussakin rodussa rodun keskiarvon mukaan, joten rotuja pitäisi vertailla korkeintaan pitämällä mielessä mikä niiden keskitaso ominaisuudessa on. Lonkkatilanteeltaan hyvässä rodussa jo pieni poikkeama terveestä lonkasta koiralla itsellään tai sen lähisukulaisella aiheuttaa helposti indeksin putoamisen rodun keskitasosta, kun taas lonkkatilanteeltaan huonossa rodussa indeksi putoaa vasta koiralla, jonka taso sukulaisineen on huonompi kuin C (lievä dysplasia) tai D (kohtalainen dysplasia). Lonkkatilanteeltaan hyvässä rodussa jo B (rajatapaus) tai viimeistään C pudottaa koiran indeksiä.

 

Esimerkkinä lonkkatilanteeltaan hyvistä indeksilaskentaroduista voidaan mainita vaikkapa sileäkarvainennoutaja, pitkäkarvainen collie, molemmat belgianpaimenkoirat, hovawart ja shetlanninlammaskoira, joilla kaikilla rodun lonkkakeskiarvo on terve (A) tai terveen ja rajatapauksen (B) puolivälissä. Näihin verrattuina lonkkatilanteeltaan huonommissa roduissa on aivan erilaiset keskiarvot ja sitä kautta indeksit. Rodun keskitaso esimerkiksi newfoundlandinkoiralla ja bernhardinkoirilla on lievästi dysplastinen (C) ja berninpaimenkoiralla rajatapauksen ja lievän dysplasian puoliväli (B-C). Kultaisennoutajan, bokserin, rottweilerin ja saksanpaimenkoiran lonkkakeskiarvot ovat mainittujen rotujen välimaastoa eli huonommat kuin B; muissa indeksiroduissa keskiarvo on tällä hetkellä B.

 

Edellä mainittu ”tällä hetkellä” onkin tärkeä sanapari: tilannetta nimittäin monimutkaistaa vielä mahdollinen perinnöllinen edistyminen, joka muuttaa rodun keskiarvoa vuosien kuluessa. Jos rodussa on tapahtunut perinnöllistä edistymistä, nykyisten koirien on aiemmin eläneitä koiria vaikeampaa saada hyvät indeksit. Esimerkiksi B-tasoisella koiralla on siinä tapauksessa nyt huonompi indeksi kuin kymmenen vuotta sitten.

 

 

Taulukko 2. Lonkkaindeksilaskentaan viimeksi lisättyjen rotujen periytymisasteet ja asteiden laskennassa käytettyjen aineistojen suuruus

 

Rotu

Periytymisaste

Tutkittuja koiria

Koiria sukupuussa

Samojedinkoira

0,49

1676

3262

Suomenlapinkoira

0,42

3046

4154

Englanninspringerspanieli

0,29

1630

3489

Novascotiannoutaja

0,37

1470

2072

Suursnautseri

0,35

1517

3171

Tanskandoggi

0,33

1448

4327

Leonberginkoira

0,36

1397

2349

Newfoundlandinkoira

0,44

1298

3076

Bernhardinkoira, lyhyt- ja pitkäkarvainen

0,28

1412

2842

Shetlanninlammaskoira

0,23

1365

3611

Tutkittuja koiria = periytymisasteen laskennassa mukana olleiden koirien tulosten lukumäärä, kaikki Kennelliiton tietokannoista löytyvät, Suomessa lonkkalausunnon saaneet koirat

Koiria sukupuussa = indeksilaskentaohjelman rakentaman sukupuun koirien lukumäärä, kaikki Kennelliiton tietokannoista löytyvät, Suomessa lonkkalausunnon saaneet koirat sukulaisineen